Terveisiä Japanista

Niin se aika rientää - taitaa nimittäin olla aikalailla tasan vuosi siitä, kun sain idean hakea vaihto-opiskelupaikkaa Japanista. Sayonara, Suomi! sai myöskin alkunsa aika samoihin aikoihin, onhan blogin 1-vuotissynttäreihin enää vain kuukauden päivät! :) Siinä missä aikaa onkin tähän koko vaihtoprosessiin kulunut, päivät lähtöön vähenevät vähemistään: laskujeni mukaan on enää vain 53 aamua jäljellä. Tässähän alkaa kohta ihan jännittää!

Mutta sitten asiasta kukkaruukkuun: muistatteko, kun aiemmin kerroin saaneeni japanilaisen sähköpostikaverin, Mizukin? Lähetin hänelle joululomalla pienen Suomi-henkisen joulutervehdyksen (Fazerin mustikka-suklaata, paketin Nordqvistin pussiteetä, pienen rasiallisen salmiakkia sekä kortin), ja hän piti siitä kovasti. No, edellispäivänäpä posti toi minulle tällaisen paketin:


Se tuntui niin isolta verrattuna siihen kapeaan kuoreen, jonka minä hänelle lähetin... (Mutta no, ajatus on tärkein! n_n') Mizukinkin paketin sisältö oli varsin syötäväpainotteinen:


Oranssihtavat syötävät ovat suolaisia; pitkänmallisessa pakkauksessa on riisikeksejä (maistuvat riisimurojen ja riisikakkujen risteytykseltä) ja sen vieressä olevassa paketissa on kananmakuisia perunalastuja. Big Katsua en ole vielä maistanut, eikä minulla ole oikeastaan hajuakaan, mitä se on :D Sen verran olen saanut pakkausta tavattua, että siinä luvataan "Herkullisuus (?) BIG! Koko BIG!" ("Oishisa biggu! Saizu mo biggu!") Eli ei mistään ihan turhasta pöperöstä ole kyse?

Pienet oranssipäiset pakkaukset sisältävät suklaakarkin, kaksi muuta pientä pakkausta taas sisältävät jotakin purkan tapaista ja Milky-rasiassa on sellaisia kovia maitokarkkeja. Tuossa vihreässä pakkauksessa taas on hyvinkin ehtaa japanilaista tavaraa - umeja eli etikassa ja mausteissa säilöttyjä japaninaprikooseja. Täytyy sanoa, että jo niiden haju oli aika tuhti...!

Paketin mukana tuli myös pieni kännykkäkoru (kiinnitin sen heti kännykkääni), söpöt jänis-kuvioiset syömäpuikot sekä hauskasti taiteltu kirje. Siinä missä kännykkäkoru ja syömäpuikot unohtuivat jostain syystä ylemmästä kuvasta, kirjeestä hoksasin ennen avaamista ottaa kuvan:


Sen kummemmin kirjeen sisältöön menemättä Mizuki varoittelee lopuksi happamanmakuisista umeista, mutta samalla toteaa, että ne ovat hänen suosikkinsa. Lieneeköhän japanilainen ume jollakin tavalla rinnastettavissa suomalaiseen salmiakkiin - ulkomaalaiset eivät yleensä niistä pidä, mutta makuun tottuneet paikalliset taas saattavat olla suorastaan hulluna niihin? ;)

Mutta mutta, ilahduin kovasti Mizukin lahjasta ♥ ありがとうございます!!

Lopuksi vielä kuva paketin kauniista postileimasta:

\o/

Pienistä ongelmista huolimatta (muutoksen ainut maksuvaihtoehto oli luottokortilla maksaminen, joten jouduin kääntymään isukkini puoleen) lentoni lähtöpäivän vaihto onnistui, eli kahden kuukauden päästä tähän aikaan olen tallustellut Japanin maaperällä noin kahden päivän ajan...!

Täytyy kyllä sanoa, että nyt alkaa jännittää! Samanaikaisesti myös hieman stressaa - tässä on kuitenkin vielä yhtä ja toista tehtävää. No, eiköhän kaikki luvtiudu oikein mainiosti. :)

Elämä kuin animea

VAROITUS! Tämä merkintä sisältää lievää animekekeilyä, jota ei kannata/tarvitse ottaa vakavasti. ;-)

Kaikki animea jonkin verran katsoneet (ja/tai mangaa lukeneet) lienevät huomanneen sen, kuinka lähes jokaisessa sarjassa on yksi onsen- , uimaranta-, koulun festivaalipäivä-, luokkaretki-, ystävänpäivä- tai/ja omatsuri-jakso. Melko suosittuja teemajaksoja ovat myös retket huvipuistoon/eläintarhaan/yleisöakvaarioon tai laskettelemaan.

Eri sarjojen väliset yhtenäisyydet eivät kuitenkaan pääty tähän; muita enemmän tai vähemmän "perinteisiä" elementtejä ovat nimittäin myös ajanvietto karaokessa ja pelihalleissa, treffit, (miespuolisten) henkilöiden ihastus koulu- tai sisäkkopukuja kohtaan (kissankorvia unohtamatta) sekä osa-aikatöissä (arubaito) käyminen. Genre-näkökulmasta katsottuna taas "realistisempien" sarjojen ohella erilaisia taikatyttö- ja mecha-sarjoja löytyy pilvin pimein.


Yksi syistäni lähteä vaihto-opiskelemaan juuri Japaniin on se, että olen kohta kahdeksan vuoden ajan harrastanut japanilaista populaarikulttuuria mangan luvun ja animen katselun muodossa. Siinä missä en ole enää yhtä kaikkiruokainen kuin ensimmäisinä vuosina, jonkinlainen "animekeke" olen edelleen. Niinpä olenkin viime aikoina leikitellut tällaisella ajatuksella: mitäpä, jos pyrkisin vaihtovuoteni aikana kokemaan mahdollisimman monta näistä "animekliseistä"? En ole vielä tehnyt sen kummempia suunnitelmia tulevan kymmenen kuukauden suhteen, mutta animekliseiden näkökulmasta lista voisi näyttää tältä:

Ehdottomasti koettava

[] Kylpeminen onsenissa ja yöpyminen ryokanissa
[] Päivä merenrannalla (+ vesimelonin halkaiseminen) ja/tai julkisella uima-altaalla
[] Omatsuriin osallistuminen yukatassa
[] Luokkaretki
[] Päivä huvipuistossa, eläintarhassa tai yleisöakvaariossa
[] Karaokessa laulaminen
[] Pelihallissa pelaaminen
[] Benton tekeminen ja syöminen

Mahdollisuuksien mukaan

[] Koulufestivaalissa käyminen
[] Oman koulupuvun hankkiminen (sisäkkoasu löytyy jo ;))
[] Treffit "animekaavalla"
[] Osa-aikatyön tekeminen (Maid cafe olisi melkoinen hitti!)
[] Benton tekeminen söpölle pojalle

Alternatiivisessa todellisuudessa

[] Päivä taikatyttönä
[] Päivä mecha-pilottina
[] Päivä shonen-sarjan päähenkilönä ("His power level is over 9000!!!")
[] Päivä Pokémon-kouluttajana

Tuleeko teille mieleen muita (hyvän maun rajoissa pysyviä) anime- tai mangakliseitä, joita haluaisitte minun kokeilevan vaihtovuoteni aikana? Kertokaa, niin lisään ne listalle!

Iloa ja surua ja PANIIKKIA

Daito Bunkasta (KV-asioiden Sarin välittämänä tosin) tuli tänään sähköpostillinen infoa keväällä aloittaville vaihto-opiskelijoille - enää ei puutu kuin tarvittavat viisumipaperit, ja vaihtovuosi on mustaa valkoisella. Jotta asiat eivät menisi kuitenkaan liian helpoiksi, piti infopaketti sisällään ikävän yllätyksen...

Nimittäin, että vaihtareiden pitäisi olla Naritan lentokentällä jo 22. päivä maaliskuuta (viimeistään kello 14 paikallista aikaa). Omassa lentolipussani, kuten myös arvoisan kollegani Merinkin lipussa, saapumispäivä on taas melkein viikon myöhemmin, 27. päivä. Ei siinä kai sinänsä olisi vielä mitään, mutta kun kaikki vaihtareille tarkoitettu orientaatio ja käytännönhässäkkä on sijoitettu juurikin ennen 27. päivää...

KRAAH, KIITOS KUN VIITSITTE KERTOA VIRALLISET PÄIVÄT VASTA NYT! D:<

Epämääräisen tsekkaukseni myötä Finnairilla olisi vielä jäljellä nuorisohintaisia lippuja 21. päivän lennolle. Olisin näemmä voinut tilata lippuni vasta nyt, sillä tuon nuorisolipun hinta on pysynyt käytännössä samana (taitaa olla huimat kymmenen senttiä kalliimpi kuin se lippu, jonka ostin lokakuussa >_o). No, kukaan ei ole meedio syntyessään! Lähtöpäivän muutosmaksu on näemmä 50 euroa, mikä menee suunnilleen samoihin niiden kulujen kanssa, joita myöhemmin -> itsekseen kentältä yliopistolle matkaava joutuu maksamaan. Näin ollen minulla ei ole mitään lähtöpäivän vaihtoa vastaan, mutta koska Meri on muutosmahdollisuuksistaan vielä epävarma, en ole vielä mitään tehnyt. (Vaikka kauhuskenaarioissani nuorisopaikkoja on tuossa 21. päivän lennossa jäljellä vain yksi, joka sitten ehtii mennä juuri ennen, kuin voisin siihen vaihtaa... D'':) Minusta nimittäin ei tuntuisi kivalta olla yksin "ajoissa" perillä ja tietyssä mielessä jättää Meri oman onnensa nojaan. No, nyt sitten palavasti toivon ja rukoilen, että tämä lähtöpäivähässäkkä saisi onnellisen lopun. Kyl kaik lutviutuup! :')

Mutta no, jos kaikki menee niin kuin elokuvissa konsanaan, vaihtovuoden alku näyttäisi varsin mukavalta:

~ 22. päivä: vaihto-oppilaat laukkuineen päivineen kuljetetaan Naritan lentokentältä (ilmaiseksi?) bussilla yliopistolle (ei siis matkalaukun kuljetuspalvelun tilaamista ja junapanikointia!)

~23. päivälle ei ole merkitty mitään = ZZZ + tsiljoonan valokuvan ottamista kohteista, jotka viimeistään kuukauden päästä tuntuvat kerrassaan arkipäiväisiltä

~24. päivä: käytännönjuttujen tekemistä, mm. rekisteröityminen (vai miten 'Foreign Registration' sitten käännetäänkään) ja pankkitilin avaaminen

~25. päivä: saapumisorientaatio (niinkin yllättävästä aiheesta kuin "Life in Japan")

~26. päivä: lisää käytännönjuttuja, mm. kännykän hankkiminen

~27. päivä: ei mitään, eli vapaata hengailua & tutustumista?

~28. päivä: kielitesti (jännittää jo nyt!)

~29. päivä: haastattelu (?), luokkiinjako, lukujärjestysten jako

~1. päivä: uuden lukuvuoden avajaisseremonia

~2.-4. päivä: ei ennalta määriteltyä ohjelmaa

~5. päivä: Itabashi-kampukseen tutustuminen ja DAITO BUNKAN PRESIDENTIN TAPAAMINEN!!

~6. päivä: tyhyjää jälleen

~7. päivä: opetus alkaa

Tästä lentolippuhässäkästä huolimatta olen todella innoissani! Vaihtovuosi alkaa tuntua yhä enemmän ja enemmän todelliselta jutulta eikä siltä "mielikuvitusmatkalta", jolta se on kuluneen vuoden ajan tuntunut. Tässä on kuitenkin vielä paljon tekemistä; lentolippujuttujen lisäksi pitäisi löytää alivuokralainen, miettiä järkevimmät mukaan otettavat vaatteet & tavarat, miettiä vakuutuksia ja raha-asioita, kerrata & opetella hurjasti japania ja eritoten käytännöllisiä fraaseja, ja ja... niin, se ehdottomasti tärkein, pitää kunnon läksiäiset! ;)

Mutta niin. Minun pitäisi olla parhaillaan kertaamassa huomiseen kirjallisuustenttiin, mutta olen nyt niin täpinöissäni/paniikissa/keskimääräistä enemmän sekaisin, etten oikein jaksa keskittyä suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden kehitykseen...

Toivottavasti kaikki järjestyy ja vaihtovuosi voisi alkaa parhaalla mahdollisella tavalla! ...ja toivottavasti selviän tästä "väliajasta" läpi kunnialla tai vähintäänkin hengissä!!

Pitkästä aikaa

Ette arvaakaan, kuinka monta kertaa olen tuon edellisen merkinnän jälkeen kirjautunut sisään tänne Bloggeriin, aloittanut uuden blogimerkinnän, kirjoittanut 1-2 lausetta, keksinyt jotakin "tärkeämpää" ja kirjautunut ulos. Toivottavasti vaihtojakson alkaessa kirjoittamismotivaationi on pitkäjänteisempää sorttia. :')

Loppusyksy oli aika hulina-aikaa: muutin viimein omaan kämppään, yritin saada tehtyä evakkoaikana rästiin jääneitä koulujuttuja ja suunnittelin tulevaa vuotta. Hankimme Merin kanssa lentoliput Japaniin jo lokakuussa, koska enemmällä odottelulla lippujen hinta olisi tullut vain kalliimmaksi ja lähtömme on kuitenkin varsin varmaa. Meri, joka on vaihdossa vain puoli vuotta ja kykeni siksi hankkimaan meno-paluulipun, matkustaa jollakin edullisemmalla lentoyhtiöllä, siinä missä minä hankin lippuni Finnairilta (suora lento Helsingin kentältä Naritan kentälle, ah <3). Lähdemme (ja saavumme) Japaniin kuitenkin samana päivänä, maaliskuun 26., ja Naritan lentokentältä jatkamme sitten yhdessä matkaa Higashi-matsuyamaan. Toivottavasti joku Daitosta tulisi meitä vastaan; vaikka en joudu liikkumaan ihan yksin, jännittää jo nyt vähäsen parin tunnin junamatka lentokentältä yliopistolle... Vai minne pitääkään sitten ihan ensimmäiseksi mennäkään.

Daiton paperit lähtivät matkaan hyvissä ajoin ja ilman mitään sen kummempia kommelluksia. Hakemuksiin päätyi sellainen perushölmö passikuva; kuvaustilanteessa unohdin tietenkin kaikki aiemmin harjoittelemani hyvät ilmeet ja päädyin näyttämään toispuoleisesti hymyilevältä, hieman surulliselta pieneläimeltä (Kuvausta hieman liioiteltu. Toim. huom.). No, aina ei voi voittaa! Toivottavasti kuitenkin itse paperit vaikuttavat Daiton KV-väen siinä määrin, että he sitten myöhemmin intoutuisivat Jasson stipendin minulle antamaan. Se helpottaisi ihan mukavasti vaihtovuoden raha-asioita...

Nyt sitten odottelemme, että Daiton puolelta tulisi vastaus. Aiemmille vaihtareille se on tullut tässä alkuvuodesta, eli hirveän kauaa ei pitäisi mennä enää. Kai?

Mitäs muuta... Erityisen kiva juttu tulevaa vaihtovuotta ajatellen oli se, kun sain edellisen Daiton vaihtarin, Tuulin, kautta Saitaman perfektuurissa asuvan Mizukin (tyttö) sähköpostikaverikseni. Olemme nyt muutaman sähköpostin kirjoitelleet ja hän vaikuttaa todella mukavalta :) Lähettelin hänelle pienen joulu-/uuden vuoden tervehdyksen tuossa joululomalla - toivottavasti on mennyt perille! Olemme Mizukin kanssa kirjoitelleet englanniksi, mutta toivon mukaan sitten Japanin puolelle päästyäni ja kenties joskus tavatessamme uskaltaudun myös japania puhumaan. On kuitenkin helpottavaa tietää, että myös englanniksi (joka on minulla huomattavasti vahvempi kieli kuin japani) pystymme sitten kommunikoimaan.

Minulla oli kait vielä jotakin mielessäni, mutta säästänen sen seuraavaan kertaan - nyt pitäisi nimittäin paneutua erääseen kirjalliuuskurssin tehtävään. Yhtään ei kyllä huvittaisi... >_>