perjantai 23. joulukuuta 2011

Jouluterveisiä

Ninja- ja erinnäisiä muita pipareita eräistä pikkujouluista.

Jouluiset terveiset täältä Suomen Salosta! Liki neljän kuukauden tauon jälkeen palasin vanhoille kotikonnuilleni joulunviettoon vanhempieni huomaan. Kuluneen päälle viikon Salo-elämän voinee tiivistää aika hyvin eräseen hiljattain tekemääni tilapäivitykseen.

GTS on hieno juttu, sain sen avulla japanilaisen Ditton! Jolla on
Pokérus! Lisäksi oon briidannut noin 50 Eeveetä! Paras loma!

Lisäksi olen katsonut kolme tuotantokautta Bonesia - olen ihan koukussa siihen sarjaan! Yksi syy tähän on se, että isäni löysi ylimääräisen... taikajohdon, jolla miniläppärini saa kiinni telkkariin. On ihan eri meininki katsoa leffoja ja sarjoja 50-tuumaisesta kuin 10-tuumaisesta näytöstä!

Mutta niin. Ennen lomille lähtöä osallistuin Tampereella tosiaan muutamiin pikkujouluihin sekä gatheringiin, josta puhuin edellisessä merkinnässä. Suuri(n) osa porukasta oli tuttua, mutta sain muutaman uudenkin tuttavuuden. Gathering järjestettiin japanilaisen ravintolan, Marusekin, yläkerrassa olevassa viihtyisässä, japanilaista huonetta imitoivassa huoneessa. (Tarkkaavaisena ihmisenä unohdin kamerani kotiin.) En ollut aiemmin Marusekissä käynyt, mutta mielelläni kävisin toiseen kertaan! Seuraava gathering järjestetään tammikuussa, joten silloin viimeistään siis uudestaan.

!!!!

Tarkkaavaisuudesta puheenollen - melkein unohdin kertoa, että Daito lähetti jo tämän vuoden puolella noutopäivää ja orientointijaksoa koskevan tiedotesetin! (Sähköposti tuli jo viikko sitten, mutta luonnollisestikaan en ole ehtinyt mainita siitä, koska duh, ne 50 Eeveetä eivät kuoriudu munistaan itsekseen...) Mikä on siis käytännössä epävirallinen hyväksymiskirje. Certificate of Eligibilityä lupaillaan saatavaksi joskus tammikuun loppupuolella, eli senkään suhteen ei pitäisi mitään paniikkia iskeä. Daitolaiset ovat selvästi petranneet, sillä viimeeksi tämä sama setti tuli vasta tammikuun 20. päivä!

Virallinen noutopäivä on siis lähes sama kuin viime kerralla. Myös orientointijakso näyttäisi ohjelmistoltaan aika pitkälti samanlaiselta, eli pankkitilin avaamista, kännykän ostamista, Daito Bunkan presidentin tapaamista, sopeutumista ja tutustumista. Ainut "isompi" poikkeus viime vuoteen näyttäisi olevan se, että saapumispäivän ja ensimmäisen käytännönjuttujen hoitamispäivän välissä olisi peräti kahden päivän verran mahdollisuutta uneen ja lepoon. Ainakin teoriassa - tiedä sitten, kuinka intopiukassa allekirjoittanut juoksentelee kameroineen päivineen pitkin uuden kotiseutunsa kylänraitteja!

Lähtöön on siis... kolme kuukautta! Itse asiassa vähän alle, sillä lentoni lähtee Suomesta 22. päivä. Näin se aika siis vierii... Ennen kuin aavistankaan, on jo pakkauskiireiden ja loppupaniikkien aika! Nautinpa siis vielä hetken rauhasta ja katson jakson Bonesia. ...tai siis kolme.

Tunnelmallista ja ihanaa joulua kaikille lukijoille!

2 kommenttia:

Sini Kujala kirjoitti...

Hei! Löysin blogisi blogilistan kautta, ja japanilaisen kulttuurin ystäväni blogi kiinnostaa kovasti, ja jään innolla odottamaan lähtöäsi ja elämääsi nousevan auringon maassa :) Tietenkin tulen lukemaan myös ennen-lähtöä-panikointiasi (jos nyt panikoit ollenkaan, itse olisin seuraavat kuukaudet puolikuollut ja kauhun vallassa :D!)

Hilda ☆ ヒルダ kirjoitti...

Tervetuloa lukijaksi, Maria! :) Toistaiseksi en ole vielä panikoinut (tai no, viime keväänä hieman, mutta sitten lähtöpäivä siirtyikin vuodella ja palasin tietyssä mielessä takaisin aloituspisteeseen), mutta eiköhän senkin aika tässä varsin pian tule ;) Viimeistään sitten lentokoneessa!

  © Blogger Template by Emporium Digital 2008

Back to TOP