Hisashiburi...

...eli pitkästä aikaa tervehdys täältäkin...

En nyt oikein tiedä, että mistä sitä ensimmäiseksi kirjoittaisi - takana on nimittäin varsin tapahtumarikas kuukausi. Kannan vähän huonoa omaatuntoa siitä, etten ole saanut aikaiseksi kirjoittaa heti kunkin jutun jälkeen, mutta no... Ehkä se on omalla tavallaan ihan hyvä merkki, jos ei ole aikaa paneutua kirjoittamiseen. Nyt kuitenkin ajattelin viimein vähän raportoida, mitä viime aikoina on tullut puuhailtua.

 Hyvitykseksi kirjoittamattomuudesta tilannekuva eiliseltä!

Ystävänpäivän jälkeen... mitä tapahtui ystävänpäivän jälkeen? Ai niin, meillä oli pienimuotoiset illanistujaiset Green Housella! (Niiden oli itse asiassa tarkoitus olla isomuotoiset, mutta lyhyestä varoitusajasta johtuen juhlakansa oli suureksi osaksi vähän estynyttä tulemaan.) Pelasimme tanssipeliä ja innostuimme jokseenkin sponttaanisti askartelemaan juhlahattuja vanhoista japaninkielisistä naistenlehdistä, joltakulta ylijääneestä tulostuspaperista sekä erinnäisistä muista tykötarpeista.

 

Hatut eivät valitettavasti kauhean kauaa Green Housella säilyneet, sillä parin päivän päästä Iguchi-sensei apujoukkoineen iskeytyi paikalle ja jemmasi ne parempaan talteen - kuten myös Osakekami-saman pyhäkön (ts. poikien keittiön ikkunalaudalle kerätyn pullokokoelman). Noh, muistoissamme ne säilyvät aina...

Party Hat -illanistujaisten jälkeen oli viimein kuukauden kohokohdan vuoro: matkustelua! Yuukin ollessa muilla mailla vierahilla vaihtoehtoinani oli lähteä reissuun joko vaihtarikavereideni muassa tai itsekseni. Olen normaalisti ryhmämatkailija-tyyppiä, joten aluksi harkitsin muiden kanssa matkailua, mutta sitten päätin rohkaistua ja koettaa ensimmäistä kertaa elämässäni yksin matkalle lähtöä. Matkakohde oli yllättävän pitkään mietinnän alla; alunperin tarkoitukseni oli ostaa The Seishun 18 Kippu (koulujen loma-aikoihin käytettävissä oleva 11500 jenin hintainen 5 päivän junapassi) ja matkustella sitä hyödyntäen, mutta koska ko. passi osoittautuikin olevan voimassa vasta maaliskuusta lähtien ja tahdoin lähteä matkaan jo helmikuussa, piti keksiä jotain muuta. Ja niinhän minä sitten keksin:

Jep, lähdinpä sitten Japanin eteläisimpään kolkkaan eli Okinawalle! Tälle vaihtovuoteni yhdestä parhaimmista viikoista on tarkoitukseni omistaa kokonaan oma postauksensa, joten ei reissusta tässä kohtaa sen enempää. (Paitsi että oli ihan huippua!)

Okinawalta paluupäivänäni eli 27. päivä myös Yuuki palasi Ranskan reissultaan, joten vähän alle kuukauden erossa olosta johtunutta halivajetta paikkailtuamme junailimme yhdessä Naritasta Higashimatsuyamaan. Jälleennäkemisestä en nyt sen kummemmin kirjoita, mitä nyt tahdon vain (ylpeänä!) näyttää kuvan (jos toisenkin) aamiaisesta, jonka seuraavana päivänä kokkailin:

Jauhelihapihviä paistetuilla kasviksilla, omeletti salaatilla, 

misokeittoa sekä maistiaisena alusta asti itse tekemääni curryä.

Lähikuva jauhelihapihvi-hässäkästä.

Yuuki mättämässä iloisena nattoa riisilleen!

Aamiaisesta puheenollen - tässäpä kuva vielä toisista aamusapuskoista, jotka loihdin pari päivää myöhemmin Japaniin rantautuneen ystäväni kunniaksi:

Ekstrana vielä kuva pöytäseurueesta!

Erkki tosiaan siis saapui iloksemme ja seuraksemme maaliskuun ensimmäinen päivä ja viihtyi Japanin kamaralla kaikkiaan reippaan viikon verran. Heti tulopäivän jälkeisenä päivänä lähdimme reissuun - suuntanamme Japanin kenties suosituin matkakohde, Kyoto ja sen lähialue.

Meitsi tähyilemässä runollisesti Kaukaisuuteen

Reissussa oli minun ja Erkin lisäksi mukana Yuuki sekä jokin aika sitten Australiasta palannut toverimme Yoshihide. Tästäkin reissusta minun on tarkoitus kirjoitella omassa merkinnässään, eli olkaahan kuulolla!

Kyoton jälkeen viime aikojen isoin juttu olivat varmaan Yuukin yllätyssynttärit. Yuukin syntymäpäivä oli itse asiassa eilen, mutta yllätysmomentin saavuttamiseksi yllätyspirskeet sijoittuivat jo viime lauantaille.

Juhlakansaa! (Huomatkaa ylityylikäs Stephen)

Pahaa-aavistamaton synttärisankari lähtee hämäysjoukon  
houkuttelemana konbiniin...

...jolloin sisälle jääneet saavat tilaisuuden koristella huoneen  
juhlan henkeen sopivaksi!

Lahjaksi Yuuki sai syntymäpäivätervehdyskansion (pitkä sana on pitkä!), johon oli kerättynä kaikkiaan neljänkymmenen Yuukin ystävän tervehdys. Tervehdysprojekti käynnistyi heti Yuukin lähdettyä Ranskaan ja oli tarkoitus tulla valmiiksi ennen Yuukin paluuta, mutta no... Suurin osa tervehdyksistä saapui varsin reippaasti deadlinepäivän jälkeen, mikä toi hieman haastetta kansion olemassaolon salaisuutena pitämiseen. Muutamasta vähällä piti -tilanteesta huolimatta kansio pysyi kuitenkin yllätyksenä aina varsinaiseen antohetkeen asti ja oli ilmeisesti kovasti päivänsankarin mieleen.

Kuten ehkä jo arvasittekin, Yuuki jätti viimein taakseen

teinivuotensa ja saavutti Japanin täysi-ikäisyyden. 

Sämpylältä näyttävä laskiaispulla maaliskuussa on

ehkä vähän jännittävä valinta synttärikynttilän kuljetus-

alustaksi, mutta samapa tuo!  

Yuuki on yleensä se, joka on ehdottamassa (yllätys)synttäreiden järjestämistä muille päivänsankareille, joten hän oli omista yllätyssynttäreistään erittäin otettu - olihan kyseessä kuitenkin ensimmäinen laatuaan. Ilta oli muutenkin varsin onnistunut ja kaikki hyvällä mielellä.

Myös Yuukin oikeana syntymäpäivänä väkeä kerääntyi Green Houselle. Teimme sukiyakia, hengailimme ja pääsimme kuulemaan paljon saksaa, koska kaksi Claudian ystävää ja Maxin veli (kaikki siis saksalaisia) olivat saapuneet paikalle.

Ja tämä kaikki siis... eilen.

Tänään taas luvassa oli sushi-lounas enkun ryhmäni oppilaan ja tämän ystävän kanssa. Yleensä opiskelijaporukalla sushille mentäessä menemme lähinnä halpoihin liukuhihnapaikkoihin, joten oppilaani tahtoi tarjota minulle toisenlaisen sushi-kokemuksen ja vei minut erääseen lähialueen pieneen ravintolaan.

Saimme istumapaikat tiskiltä, mistä pääsi hyvin ihmettelemään mestareita

työssään.

Sushi tarjoiltiin bambun lehdeltä.

Lisukkeena oli misokeittoa sekä säilöttyjä vihanneksia.

Jälkkärinä säilöttyä omenaa ja persikkaa. 

Oli kuulkaas hyvää! Sushin jälkeen lähdimme vielä oppilaani kotiin katsomaan Hina-nukkeja ja juomaan teetä.

Hina-nukkeja! 3.3. oleva Hina-matsuri on siis pienille tytöille omistettu juhla, 

jonka kunniaksi tyttölapselliset (ja no, miksei muutkin) perheet laittavat esille

oheisen kaltaisia nukkeasetelmia.

Teen kanssa nautimme sakura- ja mansikkamocheja.

Että muun muassa semmoista olen tässä lähimenneisyydessä puuhaillut!

Mitä tulee lähitulevaisuuteen... no, voisi olla viimein paikallaan kertoa, että meikä tyttöpä se muuttaakin kahdeksi kuukaudeksi Tokion Shibuyaan! Japanilainen kaverini haluaa nimittäin säästää rahaa ja alivuokraa asuntonsa minulle - tosin reiluna tyyppinä puoleen hintaan, jotta en menisi ihan vararikkoon. Tokio-elämäni alkaa niinkin pian kuin ensi perjantaina, jolloin minun pitää Green Housesta viimein muuttaa pois. (Nyyh!) Paluu Suomeen taas on luvassa toukokuun 20. päivä.

Tulevan kahden kuukauden ajan tarkoitukseni on lähinnä opiskella itsenäisesti, matkustella ja nauttia Japani-elämästä vielä kun voin. (Sekä tietenkin kirjoittaa kaikki rästissä olevat blogimerkinnät!) Sitä ennen kuitenkin minun on selvittävä muuttorumbasta - on vieläkin vähän epäselvää, miten aion maallisen omaisuuteni Shibuyaan asti raahata... Noh, eiköhän se jotenkin selviä!

Loppupiristyksenä annettakoon hieman esimakua muutaman viikon sisällä koittavasta sakura-ajasta - luumunkukkien muodossa, tosin:

Seuraavaksi varmaan sitten matkakertomuksia. Mata ne!