"Plääh."

Voitte vaan arvata, kuinka paljon olen näiden viime päivien aikana alkanut inhota lausetta "Tilanne on pahempi kuin eilen"... Hyvien uutisten ohessa näyttäisi tulevan aina vähintään kaksi huonoa, joten tilanne ei tunnu liikkuvan oikein minnekään. Argh!

Positiivista on kuitenkin se, että Daitosta tuli eilen vastaus. Yliopisto henkilökuntineen ja rakennuksineen ei ilmeisesti kokenut juurikaan vahinkoja maanjäristyksissä, ja koska säteilyongelmat eivät (ainakaan herra Kazuhiron mukaan) vaikuta Higashimatsuyamaan, pysyy virallinen saapumispäivä edelleen 22. päivässä maaliskuuta. Yliopistosta kuitenkin suostuttiin tulemaan minua ja Meriä vastaan lentokentälle, vaikka saapuisimmekin myöhemmin - kyseessä olisi kuitenkin yliopiston opiskelija, eli matka kentältä yliopistolle pitäisi hoitaa junalla. Nghh! No, siinä missä bussikyyti ja ohjattu, rauhallinen orientaatiojakso ennen varsinaisen opiskelun alkua houkuttaisikin todella paljon, tulee 22. päivä (tai no, 21. päivänä eli ensi maanantaina tapahtuva lähtö) aivan liian pian, eritoten vanhempiemme mielestä. Näin ollen uudeksi lähtöpäiväksi olemme miettineet 30. päivää, jolloin siis olisimme perillä Japanissa 31. päivä; siinä olisi vielä aikaa hoitaa kaikki käytännönjutut ennen 7.4. alkavia opiskeluita, ja toisaalta ehtisimme myös 1. päivä järjestettävään avajaisseremoniaan. (Lisäksi myöhemmissä posteissa kävi ilmi, että 31. päivä saapuisi vielä joku kolmaskin vaihtari!) Emme ole kuitenkaan toistaiseksi muuttaneet lippujemme lähtöpäivää, sillä ajattelimme odottaa vielä huomisaamun uutisiin asti. Ihan varmuuden vuoksi...

Todettakoon vielä, että herra Kazuhiro kuvaili paikallista tilannetta seuraavalla tavalla:

"And this is current situation in Higashimatsuyama.
- No shortage of water
- a little short of food in the supermaket
- a little short of electricity. Rolling blackouts approximately 3 hours in a day to save power.
- Radiation has no effect in Higashimatsuyama.

This is information as of today (16.3.), so it is possibly changing from now on."

Toistaiseksi ei pitäisi siis olla mitään erityistä vaaraa, ja eritoten jos tilanne kääntyy paremmaksi, on kahden viikon päästä varmaan parempi tilanne kuin nyt. No, eipä auta muu kuin... yllätys, yllätys: odottaa!

***

Mutta jotta nykyinen elo ei olisi pelkkää synkkää ydinvoimala-uutispätkää, loppukevennykseksi muuttopakkauspäivistä askartelemani äärimmäinen videospektaakkeli: