keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Kaksi viikkoa..?!

Kuvakaappaus vielä työnalla olevasta videospektaakkelista "Hildan muutto"!

Terveisiä täältä muuttolaatikoiden keskeltä! Maanantaina sain viimein aikaiseksi muuttopakkausrumban aloittamisen, ja nyt olen sitten pari päivää enemmän tai vähemmän (yleensä vähemmän) tehokkaasti pakkaillut maallista omaisuuttani porukoideni alkuvuodesta tuomiin banaanilaatikoihin. "Riittävätkö laatikot?", "Minne mää pakkasin sen [asia, jota vielä tarvittaisiin]" sekä "Mistä tätä krääsää oikein tulee?!" ovat jatkuvina kysymyksinä huulillani, mutta ehkä tämä jännitysnäytelmä tästä vielä selviää. Virallinen muuttopäivä on siis lauantaina eli ylihuomenna.

Mutta, folks, enää kaksi viikkoa! Jotenkuten pystyn vielä sisäistämään sen, että muutan takaisin Saloon (ja senkin vielä, että sunnuntaista lähtien muutun neljän vuoden tauon jälkeen taas ihan Virallisestikin salolaiseksi), mutta Japani... Muutama kaveri on jo lähes tippa linssissä ehtinyt halata ja hyvästellä, mutta itse vaan edelleenkin halaan kaikkia samalla mentaliteetilla kuin jos olisin lähdössä kesäksi Saloon. Mun aivoihin ei vaan jotenkin mahdu, että parin sadan kilsan sijaan matkustan reippaan seitsemän tuhannen kilsan päähän, ja no, sieltä ei ihan heti tullakaan takaisin. Noh, ehkä siellä lentokoneessa tai viimeistään Naritan kentällä sitten...

Läksiäisherkkuja! Etualalla marenkikuorrutteisia mansikkamuffineja.

Viime viikko oli melko hulinainen; keskiviikkona oli kauan odotettu Teeman Maakuntapubikierros, perjantaina pidin läksiäiseni (joita jostain syystä meinaan edelleenkin kutsua "tupareikseni") ja sunnuntaina kävimme tyttöporukalla brunssilla Kahvila Valossa. Kaikki kokoontumiset sujuivat iloisissa merkeissä ja jättivät jälkeensä koko joukon mukavia muistoja - ja valokuvia, erityisesti ensimmäinen happening.

Huomenna on taas Gatheringin aika, joka on tällä kertaa varsin läksiäisteemainen - minun, Merin ja Hennan lisäksi myös Raine on nimittäin piakoin lähdössä Japaniin vaihto-opiskelemaan
. Koska Marusekin yläkerta olikin jo varattu jollekulle muulle, Gathering pidetään poikkeuksellisesti yhdessä vaihtareiden asuntoloista, Lapinkaaressa, ja näin ollen kaikenlainen kokkailu on mahdollista. Olenkin luvannut leipoa iltamaan pullataikinan ja opettaa pullapoikien ja -tyttöjen tekemistä, mutta saas nyt nähdä, millaisia juttuja päädymme taikinasta muotoilemaan! Perjantaina pääsen toistaiseksi viimeistä kertaa maiselemaan Pienen Kilpikonnan ihania teitä, mutta lohduttaudun ajatuksella, että ehkä siellä Japanissakin pääsen kerran jos toisenkin teetä juomaan... ;) Illalla on kaverin bändin keikka, ja lauantaina saankin sitten kanniskella muuttolaatikoita ja sänkyjä oikein sydämeni kyllyydestä sekä kenties tirauttaa muutaman hyvästikyyneleen kämpälleni.

Että sellaisia kuulumisia ja tunnelmia tällä hetkellä. TJ 14, TJ 14! Tähän loppuun vielä kuva ihanasta kaulakorusta, jonka sain kavereiltani läksiäislahjaksi:

3 kommenttia:

samantaivaanalla kirjoitti...

en tiedä miten muut ihmiset reagoi lähtöön ja siihen miten sen tajuaa, mutta mä en ainaskaan vieläkään tajua olevani norjassa - takana yli kaksi kuukautta täällä. oikeastaan en tajua välillä vielä sitäkään että olin muka oikeesti joskus englannissa. mut ei se mitään, elämä on ihan kivaa silti! välillä tosin herään yöllä ihmettelemään että missä ihmeessä oikein olen - eiku ainiin omassa huoneessa....

uskomatonta että säki nyt viimein pääset lähtemään maailmalle. pidä kivaa siellä! ja kerro sun osoite sinne sitten, lähetän varmasti kirjeen jos toisenkin!

Hilda ☆ ヒルダ kirjoitti...

Mut ehkä se tarkottaa vaan sitä, että siellä on/oli semmoi kotiolo tai muuten jotenkin tuttua, että sijaintia ei sillai tule ajateltua. Tai jotakin! En yhtään tiedä, miten loppuviimeeksi tulen Japaniin suhtautumaan - siis että tuntuuko se suurimman osan ajasta jotenkin oudolta tai vieraalta, vai onko siinä kenties jotakin sellaista tuttua ja omaa... Noh, sen näkee sitten!

Oi, ehdottomasti kirjeitä <3 Ostan jotain ihanaa japanilaista kirjepaperia ja kirjoitan sulle, et vaihdetaan heti osoitteita kun perille olen päässyt! :)

Raine kirjoitti...

Tsemppiä sullekin muuttourakan loppumetreille. En osaa itsekään vielä yhtään tajuta sitä, että viikon päästä olen jo Japanissa. Todennäköisesti todellisuus iskee mullekin vasta Naritassa...

P.S. Kiitokset vielä eilisistä totoropullista :)

  © Blogger Template by Emporium Digital 2008

Back to TOP