tiistai 20. maaliskuuta 2012

Viimeistä viedään!

...iltaa koto-Suomessa, siis. Huomenna tähän aikaan olenkin sitten jännitysinnostuspaniikista soikeana lentokoneessa ja arvon, yrittäisinkö nukkua vai katsoisinko kenties elokuvan X, Y tai Z. Ja ylihuomenna tähän aikaan... öö, todennäköisesti nukun, koska Japanissa kello on kaksikymmentä vaille neljä aamuyöstä ja olen varmaan aika väsynyt lennon ja ensimmäisen Japani-päivän jäljiltä.

Tällä hetkellä sen sijaan nukkuminen ei tule vielä hetkeen kysymykseenkään. Pakkaaminen (jonka jämptiin tapaani aloitin vasta pari tuntia sitten) on siinä vaiheessa, että ruumaan menevä matkalaukku on viimeistä kuutiosenttiä myöten täynnä, mutta lattialla seilaa vieläkin koko joukko mukaan aikovia tavaroita. Pakkauksen alkuvaiheessa lohduttauduin sillä, että "onhan minulla vielä tuo uusi käsimatkatavaralaukkukin", mutta nyt kyllä vähän pelottaa, mahtuvatko loput tavarat sinnekään... Ja mukamas olin vaatteita ja tavaroita valitessani pakkaavinani niin kevyesti! No, puolustuksekseni sanottakoon, että vuoden pakkaamisia tuskin voi tehdä hirveän kevyesti, ja toisaalta nuo hamstraamani tuliaiskarkit vievät aika urakalla tilaa. Eli syytän makeisia!!

Tässä tilanne parin tunnin takaa; äitini iloksi olen levittänyt
pakkaustoimintani koko olohuoneen leveydelle!

Tunnelmat seilaavat vähän laidasta laitaan. Suurimman osan päivästä olen ollut varsin rauhallisella ja rennolla mielellä, mutta näin iltaa kohti tultaessa meiningit ovat vaihdelleet. Pakkauksen myötä olen ollut vaihtelevasti väsynyt, ärtynyt tai "paniikissa", mutta toisaalta samaan aikaan jostain alitajunnan pohjukasta on viimein alkanut ryömiä esiin tunne, että nyt olisi oikeasti tapahtumassa jotakin uutta ja erikoista; aina välillä tulee sellaisia innostuneita tunne-/ajatusväläyksiä, että "hitsit, mähän olen oikesti kohta siellä Japanissa". (Sitten yhtäkkiä huomaan tuolin taakse jääneen piiloon yhden muovikassillisen mukaan aikomaani roinaa, jota hetken kärvisteltyäni ja taivasteltuani alan ähkien ja puhkien sullomaan liitoksistaan natisevaan laukkuuni ja unohdan kaiken maailman muut fiilistelyt...)

Keskimäärin fiilis on kuitenkin hyvä. Olen kuluneen viikon aikana nähnyt ja moikannut niin sukulaisia kuin kavereitakin, saanut hoidettua asioita ja nauttinut Salo-kodin elosta täysin siemauksin (toisin sanoen koneella lojuen ja elukoita silitellen). Yhtäältä aika on tuntunut pitkältä, mutta toisaalta se on mennyt ohi todella nopeasti. Tässä joitakin (ruoka)kuvamuistoja viikon tapahtumista:

Jes, pääsin sittenkin teehuoneelle - tosin Tampereen sijaan Turussa!

Heinin Ameriikan tuliaiset olivat melkoinen makuelämys!

Perheen kanssa käytiin Haraldissa Turussa. OMNOMNOMNOM.

Jos jostain syystä eksyy Saloon ja etsii mukavaa kahvilaa, Toinen Keksi
on ehdoton ykkönen.


Seuraavaksi olisi vuorossa viimeinen (suomalainen) saunonta hetkeen, ja sitten... pakkaamistapakkaamistapakkaamista, vähän unta ja huomenna itkua ja naurua ja paniikkia ja ehkä vähän vielä pakkaamista. Tämä on todennäköisesti viimeinen merkintäni täältä Suomen kamaralta, eli... tulevat rivit kirjoittelen sitten nousevan auringon maasta! (Apuva, nytkö se sitten viimein koittaa...!)

Että sayonara, Suomi! Nähdään ensi vuonna!

6 kommenttia:

samantaivaanalla kirjoitti...

Voi että, mulle tulee niin mieleen se ilta ja yö kun olin lähdössä seuraavana aamuna Englantiin! Vaikka Englanti nyt onkin eri asia kun Japani ja mietin vaan koko aika että olet ihan huiman rohkea kun lähdet niin niin niin kauas. Mutta toisaalta, missä ikinä kuljetkin niin pitää muistaa et susta pidetään huoli. Kannan sua rukouksissa ja muistutan joskus olemassaolostani kirjeellä, hassusti susta on tullut mulle tosi tärkeä vaikka oikeesti mieti: sillon kun teit mulle Ismo-kirahvin niin nähtiin vasta toista kertaa (viikon verran kerralla mut silti).

Nauti Japanista! Toivottavasti rakastut siihen yhtä paljon kun minä Norjaan (oon niin nössö kun olen vaan jossakin Norjassa) ja jos tuntuu lohduttomalta joskus ennen kahta kuukautta niin muista että usein kaksi kuukautta on maaginen, olen todennut kahdesti.

Joo mä jatkaisin ja jatkaisin vaan selitystä, nyt heippa!

Noorula kirjoitti...

Voi mä niin muistan miten hirveän raastavaa tuskakituutusta pakkaaminen tänne oli! Paljon roinaa jäi Suomeen ja vielä enemmän ois voinut jättää. En esim. ymmärrä miksi kuskasin niin monet kengät tänne. Lisäksi paniikkini keskellä olin aika lähellä jättää kameran (tosin mallia järkkäri eli iso) Suomeen, mikä nyt olis tietty ollut ihan hölmöä. :D

Mutta mutta! Hyvää lentoa ja ようこそ! Mulla on reissu jo puolessa välissä mutta tähän asti on ollut aivan huippua. Toivottavasti sulla on vähintään yhtä mieletön elämys edessä. ^^

Salla kirjoitti...

Ihanaa! Siis niin siistiä, että! Mahtavaa vuotta, se tulee varmasti olemaan ainutlaatuinen ajanjakso elämässä. Mä seurailen innolla sun vaihtoa ja toivottelen kaikkea hyvää :)

Raine kirjoitti...

-Hyvää matkaa ja nähdään pian Japanissa :)

arttu kirjoitti...

Supermahtavaa matkaa sulle! :3

.. ja haukoin muuten henkeä kun avasin sun blogin ja näin että oot netsarlin Serafina?!! olethan? oon siis tosiaan ollut sun toisen domainin (oisko ollu marionette-ninja tai jotain semmosta?) fani jo sillon ala-asteikäsenä ja johonkin suun awaan (eiks niitä sillä nimellä kutsuttu haha) osallistunutkin jollain erittäin epävalidilla koodiviritelmällämni :DD mutta anywyas, jään varmasti seuraamaan sun vaihtoa Japanissa!

Hilda ☆ ヒルダ kirjoitti...

Iines: haha, kiitos ♥ Sää oot mulle tärkeä kans, oothan sentään mun Ryttylä-leirien senioritoveri! ;) Ja Norja ei ole lainkaan nössö paikka, onhan siellä sentään ne vuonot ja sikana lunta ja jäätä! (Ainakin mun mielikuvissa aina!)

noorura: mun pakkauselämys nousi potenssiin kaksi lähtöpäivän aamuna, kun muistin että "lol painorajatkin on olemassa"... Mut jees, kiitos! Jos satutaan joskus samoille huudeille, vois olla metkaa nähdä!

Salla: kiitos! Yritän kokeilla kaikkea jännää, jotta blogia olisi mielenkiintoista seurata. ;)

Raine: kiitos, nähdään! :)

arttu: ooh, nettituttavuuksia! Kyllä, Netsarli ja Mario olivat/ovat meikäläisen luomuksia ja awoja (haha) taisin pitää useammankin kappaleen, kun ne olivat kovasti muotia kotisivumaailmassa silloin. (Marionette-ninja.org on vieläkin olemassa, mutta en ole jaksanut juuri päivittää sitä varmaan vuosikausiin...) Millä nikillä liikuit silloin aikoinaan, jos saa udella?

Mutta tervetuloa seuraamaan! :)

  © Blogger Template by Emporium Digital 2008

Back to TOP