Kasvihuoneklubi ja sushibileet internetin välityksellä

Tervehdys ja heti perään nöyrät anteeksipyynnöt kirjoitustauosta! En voi väittää, että viime aikoina olisi ollut varsinaisesti kiire, mutta jotenkin kirjoitusinto on ollut poissa.. Yritän kuitenkin parantaa tapani ja kirjoitella vähän ahkerammin jatkossa taas.

Mutta asiaan - tässä pieni tuulahdus viikon takaa:

Kyseessä on siis minun ja Merin tuunaama DIY-diskovalo, joka loi tunteita ja tunnelmaa viimeviikkoisissa Green House Club -iltamissamme. Asennustapahtumasta ei valitettavasti ole kuvaa, mutta voitte vaan arvata, kuinka huvittuneen yleisön me kaksi kiharruspallurapäistä, suomea pöpöttävää ja kattolamppua origamipapereilla päällystävää tyttöä oikein saimme... Noh, vaikka lampun lopullinen vaikutus diskolattian värittäjänä ei ollut ihan toivotunlainen, tykästyttiin tuunauksiin siinä määrin, että ne killuvat tuossa yläpuolellani vieläkin. (Myös se saattaa vaikuttaa asiaan, että kukaan ei jaksa/viitsi alkaa repiä teippauksiamme pois...)

Mitä taas tulee itse GHC-tapahtumaan, kyseessä olivat siis pienet tanssipainotteiset pippalot vaihtareille ja muutamalle muulle valikoidulle yksilölle. Suurimman osan illasta tanssilattiaa valloittivat lähinnä illan emännät, mutta lopulta loppuillasta myös muu juhlakansa viimein lämpeni diskolaitteistomme sylkemälle biitille ja liittyi seuraamme. Jee! Väliin mahtui myös sponttaani muotinäytös, pari konbini-reissua sekä kolme boolia, josta halvin ja epämääräisimmäksi epäilty osoittautuikin illan yllättäjäksi ja sai kehuja jopa amerikkalaiselta baarimikkovahvistukseltamme! Eli kuten voitte arvata, hauskaa oli. Tässä vielä jokunen kuva illan meiningeistä:

Seuraavat illanistujaiset olivat niinkin pian kuin seuraavana keskiviikkona, mutta puitteet olivat vähän erilaiset; olihan suurin osa seurueesta yli 7000 kilometrin päässä minusta!

Skype-sushibileet!! Ruudun toisella puolella sushit tehtiin alusta asti itse, mutta tällä puolella tyydyttiin MamiMartin kylmäaltaan tarjontaan.

Muuten sitten elo täällä Itäisellä Mäntyvuorella on ollut aika tasaisen tavanomaista. Viikkoihin on mahtunut kaikenlaista alle kahdenkympin sadepäivistä liki kolmenkymmenen asteen läkähdyspäiviin; odotamme parhaillaan lievällä mielenkiinnolla, milloin sadekausi alkaa ja sen jälkeen suurehkolla kauhulla, milloin paljon puhuttu ja varoiteltu Saitaman kreisikesä alkaa. Koulussa ei ole tapahtunut mitään erityisempää, mitä nyt ensi viikolla on luvassa toinen Ogawara-sensein puhekoe sekä Hatakeyama-sensein tunnilla pidettävä esitelmä. Kumpaankaan en ole vielä valmistautunut, vaikka molemmat ovat jo alkuviikosta. Ehkäpä siis lopettelen nyt ja liukenen hauskaan lauantai-illan huumaan kielioppimuistiinpanojeni pariin...