Viimeistä viedään!

...iltaa koto-Suomessa, siis. Huomenna tähän aikaan olenkin sitten jännitysinnostuspaniikista soikeana lentokoneessa ja arvon, yrittäisinkö nukkua vai katsoisinko kenties elokuvan X, Y tai Z. Ja ylihuomenna tähän aikaan... öö, todennäköisesti nukun, koska Japanissa kello on kaksikymmentä vaille neljä aamuyöstä ja olen varmaan aika väsynyt lennon ja ensimmäisen Japani-päivän jäljiltä.

Tällä hetkellä sen sijaan nukkuminen ei tule vielä hetkeen kysymykseenkään. Pakkaaminen (jonka jämptiin tapaani aloitin vasta pari tuntia sitten) on siinä vaiheessa, että ruumaan menevä matkalaukku on viimeistä kuutiosenttiä myöten täynnä, mutta lattialla seilaa vieläkin koko joukko mukaan aikovia tavaroita. Pakkauksen alkuvaiheessa lohduttauduin sillä, että "onhan minulla vielä tuo uusi käsimatkatavaralaukkukin", mutta nyt kyllä vähän pelottaa, mahtuvatko loput tavarat sinnekään... Ja mukamas olin vaatteita ja tavaroita valitessani pakkaavinani niin kevyesti! No, puolustuksekseni sanottakoon, että vuoden pakkaamisia tuskin voi tehdä hirveän kevyesti, ja toisaalta nuo hamstraamani tuliaiskarkit vievät aika urakalla tilaa. Eli syytän makeisia!!

Tässä tilanne parin tunnin takaa; äitini iloksi olen levittänyt
pakkaustoimintani koko olohuoneen leveydelle!

Tunnelmat seilaavat vähän laidasta laitaan. Suurimman osan päivästä olen ollut varsin rauhallisella ja rennolla mielellä, mutta näin iltaa kohti tultaessa meiningit ovat vaihdelleet. Pakkauksen myötä olen ollut vaihtelevasti väsynyt, ärtynyt tai "paniikissa", mutta toisaalta samaan aikaan jostain alitajunnan pohjukasta on viimein alkanut ryömiä esiin tunne, että nyt olisi oikeasti tapahtumassa jotakin uutta ja erikoista; aina välillä tulee sellaisia innostuneita tunne-/ajatusväläyksiä, että "hitsit, mähän olen oikesti kohta siellä Japanissa". (Sitten yhtäkkiä huomaan tuolin taakse jääneen piiloon yhden muovikassillisen mukaan aikomaani roinaa, jota hetken kärvisteltyäni ja taivasteltuani alan ähkien ja puhkien sullomaan liitoksistaan natisevaan laukkuuni ja unohdan kaiken maailman muut fiilistelyt...)

Keskimäärin fiilis on kuitenkin hyvä. Olen kuluneen viikon aikana nähnyt ja moikannut niin sukulaisia kuin kavereitakin, saanut hoidettua asioita ja nauttinut Salo-kodin elosta täysin siemauksin (toisin sanoen koneella lojuen ja elukoita silitellen). Yhtäältä aika on tuntunut pitkältä, mutta toisaalta se on mennyt ohi todella nopeasti. Tässä joitakin (ruoka)kuvamuistoja viikon tapahtumista:

Jes, pääsin sittenkin teehuoneelle - tosin Tampereen sijaan Turussa!

Heinin Ameriikan tuliaiset olivat melkoinen makuelämys!

Perheen kanssa käytiin Haraldissa Turussa. OMNOMNOMNOM.

Jos jostain syystä eksyy Saloon ja etsii mukavaa kahvilaa, Toinen Keksi
on ehdoton ykkönen. ♥

Seuraavaksi olisi vuorossa viimeinen (suomalainen) saunonta hetkeen, ja sitten... pakkaamistapakkaamistapakkaamista, vähän unta ja huomenna itkua ja naurua ja paniikkia ja ehkä vähän vielä pakkaamista. Tämä on todennäköisesti viimeinen merkintäni täältä Suomen kamaralta, eli... tulevat rivit kirjoittelen sitten nousevan auringon maasta! (Apuva, nytkö se sitten viimein koittaa...!)

Että sayonara, Suomi! Nähdään ensi vuonna!

Viikko..!?

Ajatus tähän hetkeen: viikon päästä tähän aikaan olen istunut jo hyvän aikaa lentokoneessa ja saavun nelisen tunnin päästä Japaniin.

APUVA.

...tosiasiassa en vieläkään oikein tajua, että olisin minnekään lähdössä. Muuttosäätöväännön jälkeen olen lähinnä hiljaiselellyt täällä Salossa, ja tunnelmat ovat aika samat kuin yleensäkin kotona ollessa. Noh, ehkä viikonlopun jälkeen, kun viimeistelen matkalaukkujen pakkaamiset, alan viimein tajuta asioiden oikean laidan...

Jääkaappirunoutta meikäläisen jääkaapista! Aattelin muuten ottaa
noi palaset mukaan Japaniin, jotta voin siellä sitten kivasti runoilla.

Mutta niin, viime viikko oli melkoista hulinaa kiitos niiden muuttopakkaustsumpaloiden ja muiden spektaakkelien. En päässytkään Pikkukilppariin, koska mokoma oli kiinni jonkun samperin Tai Sain Mun Tai Jotakin -koulun suurmestarin vierailun vuoksi, mutta Gatheringissä tosiaan olin, samaten kaverin keikalla. Koska en jaksa laiskuudessani selostaa asioita sen tarkemmin, tässä vähän kuvamatskua meiningeistä:

Hiruda-sensein johdolla leipokaamme!


Hiruda-sensein kuningasidea: Totoro-pullat!! Valmiit pullat paisuivat
melko muodottomiksi, joten tässä vielä paistamattomat, voidellut Totorot.
(Ja yksi Anpaman ja tommonen ihme super hifistelypulla.)



"Stay Bitch" (eli "Pysy luonani, rakkaani") oli eri ilahduttavaa kuunneltavaa!


Yllätysbonuskukkasia eli mun muuttotulppaanit!

Tänään kävin hoitamassa äiteen kanssa vakuutukset kuntoon (äiti: "Entäs, jos Hilda saa vaikka syövän? Korvaako vakuutus ne kulut?") ja otattamasta itsestäni uudet kuvat Salkkarin Nuorten sivun kolumneja varten (kirjoitin ja lähetin ensimmäisen muuten äsken, voitte lukea sen ensi lauantain Salkkarista!). Iltapäivällä taas olin kiduttamassa itseäni ihonpuhdistuksessa kosmetologilla, jotta hipiäni olisi Nipponiaan lähtiessä puhtoisen ihana. Siinä missä pahin punoitus onkin jo laantunut, olen ihan tyytyväinen, että tässä on viikko aikaa ennen lähtöä...

Jos tämän päivän rientoja ei lasketa, viime päivien epäsosiaalinen lojuminen päättyy huomenna, kun joukko sukulaisia saapuu moikkaamaan mua ennen mun Suurta Lähtöä. Perjantaina menen Turkuun moikkaamaan siellä asuvia tovereita, lauantaina taas on salolaisten vuoro. Sunnuntaina mennään perheen kanssa Haraldiin syömään. (Omnomnom!) Alkuviikolle ei ole (toistaiseksi) muuta ohjelmaa kuin uusien pankkikorttien (uusittu Electron ja upouusi Visa) sekä tilaamani tsiljoonan jenin noutaminen pankista sekä matkalaukkujen pakkailua. Paitsi tietysti panikointia! ...jos siis onnistun viimein tajuamaan, että olen tosiaan jonnekin lähdössä.

Tähän loppuun vielä The Muuttovideo vuosimallia 2012:

Kaksi viikkoa..?!

Kuvakaappaus vielä työnalla olevasta videospektaakkelista "Hildan muutto"!

Terveisiä täältä muuttolaatikoiden keskeltä! Maanantaina sain viimein aikaiseksi muuttopakkausrumban aloittamisen, ja nyt olen sitten pari päivää enemmän tai vähemmän (yleensä vähemmän) tehokkaasti pakkaillut maallista omaisuuttani porukoideni alkuvuodesta tuomiin banaanilaatikoihin. "Riittävätkö laatikot?", "Minne mää pakkasin sen [asia, jota vielä tarvittaisiin]" sekä "Mistä tätä krääsää oikein tulee?!" ovat jatkuvina kysymyksinä huulillani, mutta ehkä tämä jännitysnäytelmä tästä vielä selviää. Virallinen muuttopäivä on siis lauantaina eli ylihuomenna.

Mutta, folks, enää kaksi viikkoa! Jotenkuten pystyn vielä sisäistämään sen, että muutan takaisin Saloon (ja senkin vielä, että sunnuntaista lähtien muutun neljän vuoden tauon jälkeen taas ihan Virallisestikin salolaiseksi), mutta Japani... Muutama kaveri on jo lähes tippa linssissä ehtinyt halata ja hyvästellä, mutta itse vaan edelleenkin halaan kaikkia samalla mentaliteetilla kuin jos olisin lähdössä kesäksi Saloon. Mun aivoihin ei vaan jotenkin mahdu, että parin sadan kilsan sijaan matkustan reippaan seitsemän tuhannen kilsan päähän, ja no, sieltä ei ihan heti tullakaan takaisin. Noh, ehkä siellä lentokoneessa tai viimeistään Naritan kentällä sitten...

Läksiäisherkkuja! Etualalla marenkikuorrutteisia mansikkamuffineja.

Viime viikko oli melko hulinainen; keskiviikkona oli kauan odotettu Teeman Maakuntapubikierros, perjantaina pidin läksiäiseni (joita jostain syystä meinaan edelleenkin kutsua "tupareikseni") ja sunnuntaina kävimme tyttöporukalla brunssilla Kahvila Valossa. Kaikki kokoontumiset sujuivat iloisissa merkeissä ja jättivät jälkeensä koko joukon mukavia muistoja - ja valokuvia, erityisesti ensimmäinen happening.

Huomenna on taas Gatheringin aika, joka on tällä kertaa varsin läksiäisteemainen - minun, Merin ja Hennan lisäksi myös Raine on nimittäin piakoin lähdössä Japaniin vaihto-opiskelemaan. Koska Marusekin yläkerta olikin jo varattu jollekulle muulle, Gathering pidetään poikkeuksellisesti yhdessä vaihtareiden asuntoloista, Lapinkaaressa, ja näin ollen kaikenlainen kokkailu on mahdollista. Olenkin luvannut leipoa iltamaan pullataikinan ja opettaa pullapoikien ja -tyttöjen tekemistä, mutta saas nyt nähdä, millaisia juttuja päädymme taikinasta muotoilemaan! Perjantaina pääsen toistaiseksi viimeistä kertaa maiselemaan Pienen Kilpikonnan ihania teitä, mutta lohduttaudun ajatuksella, että ehkä siellä Japanissakin pääsen kerran jos toisenkin teetä juomaan... ;) Illalla on kaverin bändin keikka, ja lauantaina saankin sitten kanniskella muuttolaatikoita ja sänkyjä oikein sydämeni kyllyydestä sekä kenties tirauttaa muutaman hyvästikyyneleen kämpälleni.

Että sellaisia kuulumisia ja tunnelmia tällä hetkellä. TJ 14, TJ 14! Tähän loppuun vielä kuva ihanasta kaulakorusta, jonka sain kavereiltani läksiäislahjaksi:

♥♥♥

Väsymystä, stressiä - ja viisumi!

Vaaleanpunainen sakuraunelma vuosimallia 2012!
Erona viime vuoteen sukunimen kirjainhirviö-kirjoitusasu sekä
otsatukka - tai tarkemmin sanoen sen olemattomuus.

Huhhuh, mikä viikko taas. Jotenkin tuntuu, että on vaan juossut paikasta toiseen tukka putkella ja tehnyt satamiljoonaakolmesataanelkytkaheksan ja puoli asiaa. Vähintään.

Keskiviikkona iskeydyin tosiaan Helsinkiin hankkimaan viisumini. Rutinoitumisesta kertonee jotakin se, että osasin suunnistaa juna-asemalta suurlähetystölle ulkomuistista - ilman eksymisiä tai ylimääräisiä kiertoteitä! Olin jokseenkin ylpeä itsestäni. Muutenkin kaikki sujui ilman hämminkiä, toisin kuin viime vuonna... Toivottivat suurlähetystössä hyvää vaihtovuotta ja sanoivat toivovansa, että tänä vuonna ei tapahtuisi mitään yllättävää ja pääsisin tosiaan lähtemään. Sanoin, että niin minäkin...

Viisumimeininkien jälkeen näin koko joukkoa helsinkiläisiä kavereita ja kävelin noin 10 kilometriä. Mahotonta meininkiä!

Sorsalampi kävelymatkan varrelta!

Perjantaina taas oli viimein aika kokoontua Marusekiin Gatheringin merkeissä, jossa pääsin hienosti ja kivasti esittelemään suomalaista musiikkiskeneä. Tai no, ainakin höpisemään epämääräisesti omiani englanniksi ja näyttämään muutaman randomihkon musiikkivideon!

Pistin elämän risaiseksi: etualalla voitte nähdä meikäläisen
ruoka-annoksen & inkivääriteen!

Hiruda-sensei säätää & höpöttää!

Ensi viikolla... Öö, torstaina kandin kypsyyskoe. Jossain vaiheessa pitäisi irtisanoa kämppä ja säätää maistraatin kanssa osoitetiedoista ja varata hotellihuone ja järjestää läksiäiset ja muuttopakata ja asdfagkjahgksjghksjghkjsh. Oliko tämä muka viime vuonnakin näin härdelliä?

Koulutöihin tarttumista pakoillessa~

Jee, löysin Palatsini Google Mapsista! ♥
...ei ehkä ihan nimensä mukainen, mutta varmasti mukava paikka silti!

Lähetin eilen Daitoon sähköpostia huoneeni numeroon liittyen (sitä kun ei ollut mainittu noissa papereissa), ja tänään sain tiedon, että se on 427. Kyseessä on siis neljännessä eli ylimmässä kerroksessa sijaitseva kämppä - Palatsielämää siis kattohuoneistossa, tai no, kattohuoneessa!

Kuten yllä olevasta kuvasta varmasti selvisikin, löysin Palatsini tosiaan Google Mapsista. Virtuaalisen kotiseutumatkailun myötä selvisi, että alle sadan metrin päässä sijaitsee Takasakan kirjasto sekä Daily Yamazaki (pieni ruokakauppa/leipomo). Takasakan juna-asema on noin viiden sadan metrin päässä, ja sen lähimaastossa näyttäisi olevan ainakin Familymart (japanin kolmanneksi suurin päivittäistavaraketju) sekä ihanaa, globaalia kotoisuutta hohkaava Mäkkäri. Yliopistolle on matkaa noin 2,5 kilometriä, eli mikäli ilmainen University Bus ei jostain syystä joskus maita, taittuu matka ihan kivasti kävellenkin tai pyörällä, jos sellaisen kapistuksen satun hankkimaan.

Lopun tutkimusmatkailun säästänen sitten ihan paikan päälle. ;)

Mutta hohhoi.. Olisi niin paljon kaikenlaista tekemistä taas täksikin viikonlopuksi, pääasiassa siis koulujuttuja. Silti päällimmäisenä päässä pyörivät tällä hetkellä lähinnä vaihtojutut - olen esimerkiksi ehtinyt jo olla huolissani Palatsin nettijuttujen suhteen, sinne kun netti täytyy hankkia itse ja se ei kuulemma ole mitään halpaa lystiä. Tokihan sitä voisi elää niin, että tekisi nettijutut vain yliopistolla, mutta no... Siellä on ehkä vähän tympeää esimerkiksi skypettää :/ Ja olisihan muutenkin se netti kätevää olla kotona käytettävissä. Mutta no, ehkä ehdin murehtia tätä myöhemmin!

Loppukevennykseksi Daito Bunkan esittelyvideo, jonka löysin YouTubesta:



...en suoraan sanoen ymmärrä tästä paljoakaan, mutta ainakin näyttää kivalta :)

"Enclosed please find the following documents."

Jee, papereita & meitsin pärstä!

KV-toimistosta tuli eilen viestiä, että CoE & co. oli viimein laskeutunut Tampereelle, ja tänään kävin sen sitten aamuluennon jälkeen nappaamassa. Lippulappusta oli taas monenlaista! Uutena juttuna nivaskassa oli Naritan kentän kartta sekä, ooh!, virallinen hyväksymiskirje (jota viime vuonna ei siis ollut...), mutta muuten setti oli samanlainen kuin viime vuonna.

Tosin! Viime vuodesta poiketen meikäläisen majapaikaksi oli laitettu Kaikanin sijaan City Palace. Aiemmilta Daiton vaihtareilta urkkimieni tietojen mukaan kyseessä on siis ihan normaali kerrostalo (?), josta Daito on vuokrannut joitakin kämppiä vaihtarien käyttöön. Kämpät ovat kooltaan ihan ok ja niissä on parveke. Takasakan asema on lähellä, samaten ostari, "jossa on kaikkee jännää". Silti kummatkin tykkäsivät eniten Kaikanista, koska mahdollisuuksia sosialisointiin on siellä enemmän (ja siellä on kuulemma ihan omanlaisensa ryhmähenki). Ekan puolen vuoden jälkeen, kun osa vaihtareista lähtee pois, on yleensä mahdollisuus hakea kämpää Kaikanista, eli jos Palatsi ei tunnu kodilta, niin silloin sitten Kaikaniin yrittämään. Mutta josko sitä Palatsielämää koettaisi ensin!

Mitäs muuta... Siinä missä papereiden tuloa saikin odotella, pitää ne pistää täytettyinä takaisin postiin varsin pian - 20.2. näyttäisi olevan deadline. Onneksi KV-toimisto hoitelee nämä postittelut, niin säästyy vähän köyhän opiskelijan kukkaro! CoE taas tietää reissua Helsinkiin tulevina viikkoina. Ja lähtöpäivä se sen kun lähenee!

TJ 45

Näkymä ikkunastani joskus tammikuun alkupuolella. Silloin oli vielä

siedettävät pakkaslukemat...

Heti alkuun anteeksipyyntö olemattomasta kirjoittelusta... Tammikuu hujahti ohi aika arkisissa merkeissä, kuten sarjakuvablogiani lukeneet tietävätkin. Jonkin verran vaihtoakin sivuavia juttuja on toki tapahtunut, mutta olen ollut vähän laiska niistä kirjoittelemaan. Yritän vastedes kuitenkin ryhdistäytyä - onhan lähtööni enää vain 45 päivää! (Apua kiire paniikki!)

Olen käynyt nyt viikottain Japanese Language Groupin tapaamisissa yliopistolla. Ryhmä koostuu siis sekalaisesta seurakunnasta japanilaisia vaihtareita sekä Japanissa käyneitä/Japaniin lähiaikoina meneviä suomalaisia, ja kukin tapaaminen käsittää lähinnä keskustelua japaniksi. Aiheet vaihtelevat; esimerkiksi tällä viikolla puhuttiin silakoista (?!)... On tosi kivaa, että on voinut jo nyt keskustella japaniksi! Itse olen aika vähän tapaamisten aikana japaniksi puhellut, mutta kerta kerralta olen saanut sanottua aina vähän enemmän. Ja sitäkin enemmän kuunnellut! :)

Japanese Language Groupin lisäksi noin kerran kuussa järjestetään Gathering of Finnish and Japanese Students, jossa väkeä on yliopiston lisäksi myös AMK:sta ja lukioista. Gatheringeissä on tähän mennessä ollut yleensä muutama esitelmä Japaniin liittyvistä aiheista, mutta ensi kerralla olisi tarkoitus esitellä myös suomalaisia juttuja. Seuraava Gathering on parin viikon päästä, ja olen luvannut pitää siellä englanniksi lyhyen esitelmän suomalaisesta musiikista! Ajattelin näyttää viisi suomalaista musiikkivideota (ne kun ovat varmaan hieman kiinnostavampia ja helpommin seurattavia kuin kappaleet yksinään) ja kertoa niihin liittyvää taustatietoa. Olen jo hieman suunnitellut biisilistaa, mutta kaipaisin kovasti lisävinkkejä! Eli eli: Minkälainen olisi teidän TOP5-listanne suomalaisista musiikkivideoista?

Minä ja Meri tapasimme muuten viimein kolmannen tänä keväänä Daitoon lähtevän vaihtarin, Hennan! Kävimme jokin aika sitten porukalla Hämeenkadun lähellä sijaitsevassa kiinalaisessa teehuoneessa, Pienessä Kilpikonnassa (jota muuten suosittelen lämpimästi kaikille tamperelaisille/Tampereella käyville teen ystäville!), jossa teekupposten äärellä tutustuimme paremmin toisiimme ja höpötimme tulevasta vaihdosta. Selvisi, että myös Henna oli varannut lentolipun 21. päivälle eli yhden päivän virallista noutopäivää aiemmin. Pienen mietiskelyn jälkeen lopulta Merikin päätyi siihen päivään, eli koko suomalaispoppoomme aloittaa Japani-seikkailunsa päivää aiemmin :) Lentommekin on täsmälleen sama, mistä olen kovin iloinen!

Mitäs muuta... Niin joo, Daitosta tuli sähköpostia, että CoE:mme on viimein pistetty postiin - niiden pitäisi olla perillä täällä Tampereella joskus ensi viikon alussa. Mikäli kirje on sama kuin viime vuonna, CoE:n ohessa pitäisi tulla (kaikenlaisten lippulappusten lisäksi) tieto siitä, mihin Daiton kolmesta asuntolasta päädyn vaihtoajakseni asumaan. Viime vuonna minut oli laitettu Ryugakusei-kaikaniin (joka on aiempien vaihtarien mukaan asuntoloista paras), mutta en sitten tiedä, onko asian laita näin tänä vuonna.

Kallista mutta kallista. :I Noh, josko sitä vuoden kuitenkin selviäisi...

Mutta niin, CoE tarkoittaa reissua Helsinkiin. Tänä vuonna en häkelly suurlähetystön hissi- tai muista systeemeistä, ähhää!! Jokseenkin tympeää silti, että joudun maksamaan uudestaan viisumikulut, vaikka edellistä en ole käyttänyt kertaakaan. Ja missähän vaiheessa sitä ehtisi Helsingissä juoksentelemaan; tuntuu, että kaikki helmikuun viikonloput ovat jo täynnä sitä ja tätä... @__@ Ranccaa!

Yllätysbonuslopuksi vielä yksi Capsulen biisi, joka jossain määrin voisi kertoa meikäläisen (talvi)päivästä...

"Näinkin kylmänä päivänä tytöt tykkää laittautua!"