sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Pikku kävelyretkellä

Hyvää sunnuntaita, toverit! Tänään olisi luvassa meikäläiselle matsurimeininkejä Kawagoessa sekä erään amerikkalaisvahvistuksemme synttäreiden juhlintaa, mutta niitä iloja ennen ajattelin kirjoitella nopeasti viime keskiviikon kuulumisista - silloin nimittäin osallistuimme Daiton joka vuotiseen kävelytapahtumaan, jossa tänä vuonna pääsi tallustelemaan 19 kilometrin mittaisen taipaleen.

Reippailijat valmiina!
Ilmoittautuminen ja muut alkuhässäkät olivat puoli yhdeksästä yhdeksään, joten lähdimme Green Houselta joskus kahdeksan tienoilla. Sään suhteen olimme olleet vähän huolissamme, mutta onneksemme aurinko paistoi ja ilma oli sopivan vilpoisa, ei kuitenkaan liian kylmä.



Suomettaret valmiina taistoon - eikun siis kävelyyn!

Ennakkoilmoittautuessa olimme saaneet Daito Walk -paidat (väreinä joko pinkki tai sininen) ja ilmoittautuessa (ts. jättäessä ennakkoilmoittautuessa täytetty lappunen ilmoittautumistiskin boksiin) sai lisää ilmaista tavaraa: pyyhkeen, juotavaa ja ihmeellistä hyytelötöhnää, jossa myyntitekstin mukaan on hiilareita saman verran kuin onigirissä.



Ilmoittautumisen jälkeen istuimme odottelemaan; taustamusiikkia tarjosi koulun orkesteri.






   
Muutaman (tylsän) puheen ja alkulämmittelyn jälkeen päästiin viimein lähtemään.

 



Petteri Kaniini oli myös siellä! Pakkohan sen kanssa oli sitten ottaa kuva.

Osallistujia Daito Walkissa oli lähemmäs tuhat, eli aluksi ryysis oli melkoinen. Jonkun aikaa käveltyä pahin tungos alkoi selvitä, vaikka edelleen pinkkejä ja sinisiä paitoja saattoi nähdä ryppäinä edessä ja takana.






 
Mun koti!!



Ehta riisipelto. Tai joku semmone.



Matkan ensimmäinen taukopaikka oli noin nelisen kilometrin kohdalla, jolloin saimme "aamiaisen" sekä mahdollisuuden käydä vessassa.

Valittavana oli joko pullamössöhöttö hillolla tai pullamössöhöttö
punapaputahnalla. 

  
Ja sitten matka jatkui! Asuinalueosuuden jälkeen maisemat alkoivat vaihtua aika maaseutumeininkeihin, mutta mikäs siellä peltojen lomassa käppäillä!












Matkan toinen pysähdys sijoittui kymmenen kilometrin kohdalle, jossa pääsimme nauttimaan lounaan: kaksi onigiriä ja teetä.








Mitähän kello oli silloin... Ehkä noin yksitoista-kaksitoista. Enivei, kyseessä oli "vasta" puoliväli, eli tallusteltavana oli vielä melkein toiset mokomat 10 kilometriä. Jalat olivat jo pikkuisen väsyt, mutta ei se mitään, taas matkaan vaan!



Jossain vaiheessa porukka jakaantui kahtia; itse seilasin edellä kulkevan
ja perässä tulevan porukan välillä. 






Kun matkaa oli vielä noin viitisen kilometriä jäljellä, saimme loppumatkan tsemppikarkit!



Kyllä, siellä oli myös Muumi-karkkeja!
 
Ihan loppumatkasta ja maalista (jonne saavuimme vähän ennen kolmea) minulla ei valitettavasti ole kuvia... Maali oli kuitenkin siis Takasakan aseman läheisyydessä; jokainen maaliin pääsevä porukka sai juosta nauhan läpi (tiedättehän, sellainen mikä on vaikka juoksukilpailuissa viritettynä maalin kohdalla tien poikki ja voittaja saa "katkaista sen" juoksemalla sen läpi) ja sai sen jälkeen lappusen, jossa kerrottiin oma sijoitusnumero. (Itse olin 449.) Kaikki maaliin selvinneet saivat Daito Bunkan -logolla varustetun termosmukin sekä höttömössöleivän.
 




 

    Että semmoinen kävely oli se! Kävelyn jälkeen olo oli melkoisen kummallinen; navasta alaspäin särki ja kolotti, mutta ylöspäin puhkui energiaa ja reippautta. Oli kyllä kiva kokemus, mutta en varmaan ihan nyt heti lähtisi moiselle lenkille uudestaan..

Mutta nyt viimein sinne Kawagoeen. Mata ne! 

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Mitäs meille kuuluu tänään

Muodonmuutoksia! Pitkän aikaa huoneeni oli ihan kauhealla mallilla, mutta viimein ryhdistäydyin ja siivosin.
Enkä ole katunut valintaani!

Nyt kun on viime aikoina tullut puhuttua lähinnä menneisyyden karkeloista, ajattelin viimeinkin kääntää kurssin vähän tuoreempiin sfääreihin - viimeisimpiin kuulumisiini.

1. Viimeisin tietotekniikkahankintani

Aloitettakoon nyt esittelemällä uusi poikaystäväni, joka on kulkenut joka päivä matkassani jo kahden viikon ajan:

Mukana tullut suojakalvo on vähän kupruällö, mutta en ole ehtinyt löytää vielä
uutta, joten paremman puutteessa tällä mennään.

Kyseessä on siis Ramos W13 Pro -merkkinen, 8-tuumainen tablettini, jonka hankin koska vaan niin kovin hotsitti opiskelutarpeisiini. Jonkun aikaa mietin, hankkisinko sähköisen sanakirjan vaiko tabletin, ja no, päädyin tablettiin - enkä ole katunut. Sen lisäksi, että pystyn käyttämään tablettiani sanakirjana, minulla on ladattuna sille koko joukko ohjelmia, joilla voin opiskella uusia kielioppijuttuja ja kerrata vanhoja. (Ja voin tietty pelata sitä paljon hypetettyä Angry Birdsiä.)

2. Viimeisimmät kotiläksyni

Syksyn lähtötasotestissä kaikki keväällä tulleet vaihtarit (yhtä kiinalaiskaveria lukuunottamatta) leveluppasivat 4. tasolle, jolle päästyään pärjää normaaleilla Daiton kursseilla. ...ainakin teoriassa. Kävin koettamassa paria 4. tason vaihtareille suunnattua kurssia, mutta niillä pärjätäkseen olisi pitänyt hallita noin 1498729572087 kertaa enemmän kanji-merkkejä kuin mitä omassa pollassani tällä hetkellä lilluu, joten suosiolla heivasin nelostason kurssit vekeen ja valikoin lukkariini muutaman kolmostason kurssin. Koko kolmoskimaraa en kuitenkaan ottanut, koska en halunnut lukujärjestystäni yhtä täyteen kuin keväällä. Nyt sitten lukkarini koostuu maanantain yhdestä kanjitunnista, keskiviikon kolmesta kanji- ja kielioppitunnista, torstain kielioppitunnista ja perjantain aina-yhtä-hyödyllisestä Field Workista. Ja ai niin, torstaille kielioppiaherruksen jälkeen valitsin lisäksi vielä niinkin akateemisen oppiaineen kuin sulkapallon. Olen tykännyt!

Tässä kuitenkin siis viime keskiviikolta tulleet kanji-läksyt sekä torstaina saatu lukutehtävä:

Tyhmät kanjit kun ei jää mun päähän. :I (Mun päässähän ei mitään vikaa ole!!)

3. Viimeisin itsetekemäni ruokalaji
 
Siinä missä keskimäärin japanilaisten markettien vihannes- ja hedelmähyllyjen anti on kalliimpaa kuin koto-Suomen mokomat, kaali on parhaillaan hyvin halpaa (noin 0,8 euroa semmoinen jäätävän kokoinen kerä), joten siitähän piti sitten tuossa alkuviikosta pyöräyttää jotakin.
 
Näyttää mössöltä, maistuu hyvältä!
 
Siinä missä en mikään erityinen kaalilaatikon ystävä olekaan, päätin kokeilla tätä reseptiä (omana lisäyksenä vähän juustoraastetta sekä vesitilkkaan sekoitettu lihaliemikuution puolikas) ja että kun tuli hyvää! Aikomus olisi tehdä tänään uudemman kerran, kerta tuota kaalia on vieläkin jäljellä. 
 
4. Viimeisin porukalla tehty ruokalaji
 
Kiinalaisvahvistuksemme Ou-san (tai Ou-sama, joka muuten japaniksi tarkoittaa kuningasta) lupasi tehdä perjantai-iltamme iloksi gyozaa, joka englanniksi kääntyy dumblingiksi ja suomeksi mykyksi. Kyseessä on siis pieneen taikinapalaan kääritty nyytti lihaa ja kasviksia, jotka voi kypsentää keittämällä, paistamalla tai höyryttämällä.

Gyoza no Ou-sama!


Ensin taikinapalan keskelle laitetaan pieni kökkö lihakasvismössöä, sitten
taikina taitellaan kahdesti niin, että mössö jää taikinan sisään ja lopuksi syntyneen
pötkylän päät tuodaan varovasti yhteen ja "liimataan" vedellä kiinni. 



Gyoza-talkoot!

Paljon tuli tehtyä, mutta paljon on myös syöjiä!

Viimeistä vaihetta viedään...

...ellei syömistä siis lasketa! Gyozat syödään yleensä valkoviinietikka-soijakastike-
seokseen kastettuina. 

Ja kaikille maistui!

5. Viimeisin jännitystä aiheuttanut juttu

Suoraan sanoen tänä syksynä on ollut jännitystä vähän liiaksikin asti, kun pinnan alla muhinut stressi pääsi paisumaan vähän turhankin isoihin mittoihin. Nyt kuitenkin ajattelu- ja elintapamuutoksilla pahimmat henkiset (ja fyysiset) krampit on saatu jotakuinkin hallintaan, joten uskaltauduin haastamaan itseni vähän toisenlaiselle jännitykselle: otin osaa englannin kielen puhekilpailuun! Kyseessä on siis Daiton kerran vuodessa järjestämä kilpailu; tänä vuonna puheiden teemana oli "Memory".
Mitäs me kilpasiskokset!

Myös Yuuki otti osaa kilpaan. 
 
Eilen oli siis kilpailun ensimmäinen kierros eli semi-finaali, jonka tuloksia ei pitäisi joutua hirmuisen kauaa odottelemaan. Pääpalkintona koko hässäkän voittajalle on tuhannen euron lahjakortti (jonka pitäisi pystyä suhteiden avulla vaihtamaan kahisevaksi) ja koko joukko muitakin lahjakorttipalkintoja on, joten nyt sormet ristissä toivomme positiivisia tuloksia ja jatkoon pääsyä. Saa pitää peukkuja!
 
6. Viimeisin postin tuoma juttu

Jos ihan tarkkoja ollaan, viimeisin postin tuoma juttu on eilisiltana saapunut iHerb-tilaukseni, mutta koska siitä minulla ei ole kuvaa eikä se ole niin kiinnostava, niin tässäpä samaisena päivänä mutta hieman aiemmin saapunut tuulahdus koto-Suomesta:

Lehtiä, Finrexiniä, mustikkateetä sekä kaljamaltaita! Eiköhän nyt siis mahdollinen syysflunssa tai päänsärky oivallisesti taltu. Ja jossain vaiheessa pääsee ehkä maistelemaan itsetehtyä saaristolaisleipää!
 
Ja leivästä puheenollen...
 
7. Viimeisin leipomukseni
 
Moni leipä päältä kaunis, vaan onko kypsä sisältä?  
 
Löysin joku aika sitten eräästä ulkomaalaisia elintarvikkeita myyvästä liikkeestä ruisjauhoa, ja no, leipomusinnostukseni tietävät voivat vain arvata, kuinka innoissani olin - ja olen edelleen. Tähän mennessä olen hyödyntänyt ruisjauholöytöäni karjalanpiirakoihin sekä muutamiin ruisleipäkokeiluihin. Varsinaisen hapanjuuren tekeminen on osoittautunut syystä tai toisesta vähän haastavammaksi täällä, mutta siitäkin huolimatta tällä hetkellä hyllylläni nököttää kaksi juurentapaista:

Vasemmalla omenoiden käymisvedellä käynnistetty, oikealla hapankorppujen
liotusvedellä käynnistetty juuri.

Leivän lisäksi olen tänä syksynä leiponut omenapiirakkaa, itse asiassa pariinkin otteeseen. Pullaa en ole hetkeen leiponut, mutta aikomus olisi - olemme suunnitelleet jo hetken pulla- ja/tai karjalanpiirakka-bileitä, jolloin kaikki halukkaat pääsisivät noita Suomen kansallisleipomuksia valmistamaan ja maistamaan.

**
Mutta juu, eiköhän tässä nyt ole jo hetkisen tarpeisiin meikäläisen kuulumisia. Jos haluatte muuten tietää tarkemmin jotakin tai ehdottaa tulevien merkintöjen aiheita, hihkaiskaapa rohkeasti kommenteissa! :)

Vielä tarkenee päiväsaikaan t-paidalla, mutta alkaa se syksy viimein valua tännekin.
Nyt sitten odotellaan ruskaa ja kuulaan kirkkaita syyspäiviä.

  © Blogger Template by Emporium Digital 2008

Back to TOP